Tentit on tehty!!! :)

Yo:n kirjastossa onnellisuuskierteella istun, koska tentit on nyt tehty! :)

Kaikissa kolmessa tentissa istuin loppuun saakka. Taalla ei juuri liikaa aikaa tenttien tekoon varata. :S Ihan ok tuntui kaikki menevan, mutta odotellen nyt tuloksia ennen kuin enempi alan hehkutella. Kaikki tentit tehtiin yo:n liikuntahallilla. Muutama sata ihmista teki tentteja kerralla. Miun kaikki tentit olivat iltapaivisin joko 14-16 tai 14-17. Kamalan kylma tenttisalissa oli. Onneksi oli eka kerrallakin jo huivia ja villatakkia matkassa niin en ihan ankkana jaatynyt.

Maanantaina lainasin Aprilin pyoraa, jottei tartte nilkkaa paljoa rasittaa. No, siitahan sitten puhkes takakumi. :( En tassa tenttien ohella ja nilkan kipeyden takia kerennyt/pystynyt asialle mitaan tekemaan. Arsyttaa. No, pitaa maksaa pyoran huolto, kuhan saadaan se jonnekin huoltamoon.

Keskiviikkona lainasin Michaelin pyoraa yo:lle paastakseni, talla kertaa ei renkaat puhjennut. :) Ja illalla sain lainata autoa ruokakaupassa kayntia varten. Automaatilla on helppo ajaa vaikka vasen nilkka vinossa. :D

Nyt on tentit siis tehty ja mieli huojentunut sen suhteen. Nyt vain mietityttaa tama nilkka. Ei ole viela viikossa kuntoutunut niin en tiia pitaisiko sita kayda laakarille nayttamassa vai vain toivoa parasta. Aamulla on anivarhainen lahto Alice Springsiin ja tarkoitus olisi menna vaeltamaan! :S Mitenkahan kay? Onneksi Hanna-vaihtari neuvoi nilkan teippaamisen, joten ehkapa se riittanee ja lisavammoilta valtyn.

Blogin paivitys saattaa nyt kestaa, silla huomenna starttaa 10 paivan reissu. 19.-23. Alice Springs, 23.-26. Melbourne ja 26.-29. Canberra. Sunnuntai-iltana takaisin Sippy Downsiin, maanantaina kampan luovutus ja keskiviikkona lahtee paluulento Suomeen.

Nyt pakkaamaan reissua varten!

Koeviikko alkaa

Hii jännittävää, huomenna on ensimmäinen koe. Iltapäivällä on kaksi tuntia aikaa selvittää miten hyvin olen sisäistänyt palvelujen markkinoinnin.

En sitten käynytkään perjantaina lääkärissä. Aamulla nilkka tuntui paremmalta ja pystyin liikuttamaan varpaita ja varaamaan vähän painoa jalalle. Joka päivä nilkka on ollut vähän parempi, joten tein ehkä oikean ratkaisun olla kuvauttamatta sitä.

Perjantaina vietettiin tyttöjen kanssa pizzailtaa ja tein Aprilille kauan kaipaamaansa pinaatti-fetapizzaa sekä lisäksi kasvispizzaa. Makoisia olivat molemmat. Siinä keittiössä pyöriessä ja könkätessä sain lievän turvotuksen aikaiseksi nilkkaani, mutta onneksi se väistyi yöunien aikana. Kameran korjaaja soitteli ja lupasi postittaa kameran Sydneystä, joten sen pitäisi ehtiä takaisin miulle ennen perjantaina alkavaa matkaani. Toivon kovasti, että näin tapahtuu!

Lauantaina tenttiin lukemista ja statistiikan laskemista. Tällä kertaa illallinen oli Stephanien luona, mukava kun joku toinen kokkasi tällä kertaa. Aika rajoittunut olo oli, kun ei oikein minnekään pystynyt asuntolalta lähtemään jalan takia. Kaverilla olisi ollut synttärit toisessa asuntolassa, mutta päätin olla menemättä, kun yhdellä jalalla könkkäily ei oikein kiinnostanut. Kyselin päivällä jos yliopistolla sattuisi olemaan kainalosauvoja, muttei sieltä tietenkään semmoisia löytynyt, kun ei siellä ole edes terkkarin vastaanottoa.

Tänään pystyin jo kävelemään nyrjäytetyllä jalallakin. Ihan ei vielä pysty normaalisti askeltamaan vaan pitää pikkusen linkata, mutta muuten ok. Pyykki- & tenttiinlukupäivä. Ihanan aurinkoinen keli, joten koetin uima-altaalla lukea. Sen verran tuulista oli, että luentomuistiinpanot meinasivat väkisin karkailla, joten päädyin terassillemme tuulensuojaan lukemaan. Aloitin pakkaamisen tänään. Laitoin uimapuvun ja uimalasit matkalaukkuun. :D No, on se parempi kuin mitään. Vielä on vain kovin vaikea mitään pakata, kun kaikkea saattaa vielä tarvita. Toisaalta haluaisin selvittää nousuviikolla paljonko matkalaukkuun olisi tulossa tavaraa ja miten paljon tarvitsee postittaa, ettei sitten tarvitse juuri ennen paluulentoa panikoida tavaroiden kanssa.

Nyt unille, että jaksaa huomenna kynä sauhuten kirjoitella vastauksia...

Nilkan nyrjähdys

Maanantain ja tiistain luin kokeisiin uima-altaalla. Oli ihanan aurinkoista ja lämmintä. Pitää koettaa nauttia vielä auringosta ja saada ehkä pikkisen väriä vielä pintaan niin uskot miun oikeasti olleen Australiassa eikä missään kellarissa. :)

Keskiviikon aamulenkki oli miltei tuskaa. Kurkkuun koski ja limaa irtosi. Meinasin lopettaa heti alkuunsa, mutta jaksoin kuin jaksoinkin painaa 45 minsaa. Jälkeenpäin oli hyvä olo, mutta ei juostessa. Aamupäivällä tuuli oli niin viileä ettei bikinit päällä kuvitellutkaan ulkona viihtyvänsä. Tai, no sen 5 minuuttia minkä tuulessa koetin lukea. Sitten loppupäivä menikin haahuillessa ja koettaessa lukea kokeisiin. Iltapäivällä kävin yo:lla lukemassa (lähinnä s-posteja, kun niitä oli kertynyt vastattavaksi). Sain myös pari pakettia Suomesta! Kuvia ipanoista ja sitten Scandinavian Music Groupin uusimman ja Marimekon Jääkarhu-kangaskassin. Huippu!a Kiitos Pirre ja Maire! April teki illalliseksi ihanaa papu-currya, tulista!! Pitää kotona kokeilla tuotakin reseptiä. Eilinen oli oikeasti eka "talvipäivä" täällä, sillä meillä oli lämmitin päällä kämpillä! Päivällä tarkenee, mutta illat ja aamut ovat tosi viileitä. Miun huone on varjon puolella niin siihen ei paista koko päivänä aurinko = kylymä.

Tämän aamun juoksulenkki ei tuottanut toivottua tulosta.... Juoksu sujui paremmin, mutta onnistuin nyrjäyttämään nilkkani. Astuin epähuomiossa irtokiven päälle ja nilkka vääntyi. Tapahtumahetkellä koski, mutta vähän aikaa huilattua pystyin kivutta kävelemään, joten en arvellut sen olevan vakavaa. Käytiin Aprilin kanssa vielä parit sprintit juoksemassa ja sitten suihkun kautta aamupalalle. Koska eilen lukeminen ei oikein onnistunut kämpillä niin päätin mennä yo:lle. Kävelin kirjastolle, sain tietokoneen ja siinä koneella istuessani heilautin vasenta nilkkaani jotenkin kiertäen ja tunsin vihlaisevan kivun. Sen jälkeen nyrjähtänyttä nilkkaa alkoi pakottaa ja se turposi vähän. Kyselin kirjastosta sidettä jalkaani ja he kutsuivat vartijat ensiapulaukkuineen paikalle. Jalka oli nyt jo niin kipeä ettei sille kärsinyt juuri varata. Tovin makoilin kirjaston sohvalla kylmäkäärö jalalla ja sitten vartija ajoi miut asuntolalle pikkuisella golfkärryllään. Kylmä, koho, kompressio. Tutut 3 K:ta. Niillä hoisin nilkkaani ja ajattelin sen olevan ok. Lukemisesta ei juuri tullut mitään, kun oikein mikään asento ei tuntunut ihanteelliselta pitempää tovia vaan jouduin pyörimään sängyllä, jalkaa kohotellen ja etsimään aina uutta lepopaikkaa nilkalle. Perheillallinen oli tänään Rickin luona, makoisaa chiliä. Kämpille könkättyäni päätin vielä varmistaa, että mitä Terveysportin lääkärin tietokanta sanoo nilkan nyrjähdyksestä ja sen hoidosta. Ehkä ei olisi pitänyt. Diagnoosissa luki, että jos potilas ei pysty ottamaan neljää askelta kipeällä jalalla niin jalka pitää kuvata. Mie en pysty ottamaan yhtään! No, tähän aikaan illasta sairaala on jo kiinni, joten turha on sinne lähteä, kun eivät kuitenkaan kuvaa jalkaa. Aprilin kämppis Michael kyllä onneksi lupasi viedä miut huomenna lääkärin vastaanotolle heti aamusta. En tiedä onko siitä enää silloin hyötyä, mutta tuleepahan käytyä ja saatua mielenrauha, ja ehkä kainalosauvatkin. Yhdellä jalalla könkkääminen ottaa nimittäin aika paljon takareiteen.

Sydney, Sydney, Sydney!!!

Hurahtipas viime viikko nopeasti!

Viikolla oli normaalia koulupuuhastelua ja torstaina oli viimeiset luennot ja tutorialsit. Kääks. Se tarkoittaa sitä, että tentit ovat lähempänä kuin tahtoisin uskoakaan.

Keskiviikkona kävin hoitamassa juoksevia asioita ja katsomassa Aprilin ja Daniellan kanssa asuntoa tytöille. Jos olisin tiennyt (=selvittänyt etukäteen), että niin hienoja vuokra-asuntoja saa samaan hintaan tai jopa edukkaammin kuin Varsityn huoneen niin en todellakaan olisi tullut opiskelija-asuntolaan asumaan! No, onpahan tämäkin nyt sitten koettu ja todettu ettei miusta kommuuniasujaksi ole. On se oma rauha ja siisteys/sotku niin paljon mukavampaa.

Torstaina jouduin skippaamaan vähän viimeisistä statistiikan tutorialseista, sillä miulla oli lento varattuna Sydneyyn. Carl ja Dom heittivät miut Sunshine Coastin lentokentällä, noin 25 min ajomatka Sippy Downsista. Kenttä on pieni, mutta silti isompi kuin Kuopion pikku lentoasema. Halpis lentoyhtiö JetStar kuljetti miut Sydneyyn. Vajaan parin tunnin lento sujui hyvin, omia eväskakkusia natustellessa. JetStar on samantyyppinen lentoyhtiö kuin RyanAir eli kaikki extrapalvelu maksaa, tai no sentään yksi alle 20kg ruumaan menevä matkalaukku kuului lipun hintaan. Perillä Sydneyssa olin 22:25. Lentokentältä nappasin shuttle-bussikyydityksen hostellille. Original Backpackers -hostelli maksoi shuttle kyydityksen kentältä luokseen. Hostelli oli vanhassa rakennuksessa, mutta siisti ja miellyttävä. Miulla oli kaksi tyttöä huonekavereina neljän hengen huoneessa. Kylläpä uni maittoikin, kun pääsin sänkyyn yhden maissa.

Perjantaina teki tiukkaa herätä kasilta kellon soittoon, mutta pakko vain oli kammeta itseni ylös sängystä ja lähteä kaupunkia valloittamaan. Säätiedotukset olivat luvanneet pilvistä ja sateista viikonloppua Sydneyyn, mutta onneksi koko viikonloppuna ei satanut eikä juuri pilviäkään näkynyt. Viileämpi siellä kuitenkin oli kuin Sippy Downsissa, muttei kylmä. Ensimmäiseksi kävelin Chinatownin kautta keskustaan. Keskustassa etsin Canonin korjaamon, jonne vein simahtaneen kamerani. Toivottavasti vika löytyy eikä ole liian kallis korjata! Keskustasta suuntasin pohjoiseen, kohti Oopperataloa. "Oikaisin" Botanic Gardenin kautta Oopperatalolle. Ihastuttava puisto. Tai, no puiston asukkaat eivät ehkä ole ihan ihastuttavimmasta päästä, sillä puistossa asuu noin 22 000 harmaapää lepakkoa (Grey-head flying-fox). Puiston lepakot herättävät ristiriitaisia mielipiteitä, sillä toisaalta ne ovat ainutlaatuisia maailmassa, mutta toisaalta tuhoavat puistoa ulosteillaan. Kaupunki onkin harkinnut lepakkojen siirtämistä toisaalle puistosta. Puiston jälkeen kävin hämmästelemässä Oopperataloa. Ei voi muuta sanoa kuin, että hieno rakennus! Circular quay satamasta menin lautalla Darling Harbouriin. Meinasin käydä Sydneyn kehutussa Aquariumissa, mutta aurinkoinen keli houkutteli nauttimaan ulkoilmasta, joten kiertelin kiinalaisessa puutarhassa. Rauhallinen paikka kaupungin keskellä. Illan hämärtyessä kävin ihastelemassa Oopperatalon iltavalaistusta. Luminous-festivaalin vuoksi Oopperatalon kattooon heijastettiin vaihtuvia värivaloja, hieno näky! Valoshown hämmästelyn jälkeen kävin katsomassa leffan, olihan kaupungissa parhaillaan menossa Sydneyn filmifestivaaalit! Leffan jälkeen väsyneenä raahustin hostelilleni Kings Crossiin. Kings Cross on ennen ollut pahamaineista seutua (Mitä minä en tietenkään tiennyt hostellia varatessani), mutta nyt alue on siistiynyt. Ja voin kyllä myöntää, että isoksi kaupungiksi Sydney vaikutti turvalliselta, jopa tuo "pahamaineinen" Kings Cross. Kings Crossin yhtenä maamerkkinä voi pitää isoa Coca-Cola -mainosta, samantyyppinen kin mikä löytyy Piccadilly Circus:sta Lontoosta. Hostellille saavuttuani huomasin hukanneeni hostellin avaimen! En keksinyt muuta selitystä kuin, että avain oli liuskahtanut taskustani leffateatterin penkille. Mutta, koska teatteri oli siltä päivältä suljettu niin ei auttanut muu kuin maksaa uusi avainpantti. Onneksi hostellilla on 24/7 vastaanotto! Olin saanut uudet huonetoverit päivän aikana. Onneksi tytöt olivat samoilla linjolla miun kanssani, että unille ajoissa. Huone oli aika viileä yöllä ja sen takia kai sainkin käheän kurkun. Nytkin tuntuu, että yskänpastilleja imeskellä, ettei kurkku olisi aivan rutikuiva. Toivottavasti olo ei tästä pahennu.

Lauantaiaamuna suuntasin ensimmäiseksi markkinoille. Kahdesta vaihtoehdosta valitsin ehkä sen kehnomman. Hostellista sain vinkkiä sekä Paddy'sin että Surry Hillsin markkinoista. Valitsin ensimmäisen. Paddy'sin markkinat eivät ole markkinat niin kuin minä sen ymmärtäisin vaan lähinnä iso ostoskeskus, jossa on normaalien kauppojen lisäksi pari toripöydän tyyppistä myyntikojua. Kiertelin ostoskeskuksessa vähän aikaa ja päätin jatkaa matkaa mielenkiintoisempiin kohteisiin. Koska Surry Hillin markkinat olivat toisella suunnalla kuin seuraava kohteeni niin päätin jättää käymättä siellä. Söin mahtavan makoisan lohilounaan kiinalaisessa ravintolassa ja kävelin Powerhouse museolle. Vanhasta yo:n kirjastosta lainaamastani Lonely Planetista luin, että joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina Powerhouseen on vapaapääsy. Paikan päälle päästyäni selvisi, ettei vapaapääsy ole ollut käytössä enää viitiseen vuoteen! :D Eli kannattaa hankkia uusin mahdollinen opaskirja, kun reissaa. Eihän siinä mitään, $5:n pääsylippu ei ollut turhan kallis. Mutta ei Powerhouse kyllä mikään maata mullistava paikka ollut. Todella iso, ja miun mielestä sokkeloinen, rakennus, johon oli ympätty miltei kaikkea mahdollista. Eniten miua kiinnosti design-osasto, josta löytyi myös suomalaista edustusta: mm. Alvar Aallon Savoy-maljakko ja Marimekon kangasta. Toinen mielenkiintoinen näyttely oli kiinalaisen nykymuodin osasto, mutta harmikseni se oli kovin pieni. Vain muutama näyttelykappale. Powerhouse ei jaksanut muuten kiinnostaa, joten iso kompleksi oli miun osastani nopeasti kierretty. Darling Harbourissa oli viikonloppuna ilmaiset Jazz & Blues -festivaalit, joten lepuutin väsyneitä jalkojani, samalla nauttien auringonpaisteesta ja hyvästä musiikista. Tovin musiikista nautittuani kävelin Circular Quay:iin ja kävin nykytaiteen museossa. Siellä oli vaikuttava japanilaisen Yayoi Kusaman näyttely. Tykkäsin kovasti! Kävin kyselemässä kadonnutta avaintani Derby-leffateatterista ja löytyihän se! Jee! Sitten hurautin junalla Kings Crossiin. Vaihdoin vaatteet, otin vähän palasta ja suuntasin takaisin keskustaan. Kävin katsomassa Chicago-musikaalin Lyric Theatre:ssa. Olin varannut halvimman mahdollisen lipun ($40), jolla olin oikeutettu oikeanlaidan parvipaikkaan. Miun paikaltani ei nähnyt kuin vasemman sivun lavasta. Onnekseni keskemmällä riviä oli pari paikkaa vapaaa, joten valojen himmennettyä sujahdin vapaille paremmille paikoille. Miun paikanvaihdoksen jälkeen koko loppu rivi teki samoin. :D Esitys oli lauluineen ja tansseineen hieno. Musikaalin jälkeen olisin halunnut ajaa MonoRaililla keskustaan, mutta harmikseni se oli jo lopettanut liikennöinnin. MonoRail on keskustan alueella ajava pieni juna, joka kulkee noin toisen/kolmannen kerroksen korkeudessa. Onneksi juna kulki eikä miun tarvinnut kipsutella korkokengilläni koko matkaa hostellille. Kauppojen aukioloajoista huomaa, että Sydney on iso kaupunki (Australian isoin), sillä ruokakaupatkin olivat puoleenyöhön asti auki.

Aamupalan jälkeen luovutin huoneeni ja molemmat avaimeni hosteliin ja lähdin rinkkoineni Oopperatalolle. Eevamaisesti kävelin vähän miten sattuun, ristiin rastiin, enkä sattunutkaan lyhyimmälle reitille. Rinkka selässä, auringonpaisteessa ja lennon lähtö mielessä jokainen ylimääräinen askel sai vakavasti harkitsemaan suunnistuskurssille osallistumista. Oopperatalolla osallistuin tunnin opastetulle kierrokselle. Opas oli hauska vanha täti ja kierros jokaisen sentin arvoinen. Oopperatalo on mahtava ulkoa sekä sisältä! Päästiin tutustumassa pariin saliin. Käytävillä oli lupa ottaa kuvia, muttei saleissa. Pienessä salissa oli kohta alkavan haastattelun sound check ja jopa se kuulosti aivan mahtavalta! Haluan kyllä käydä nauttimassa jonkin esityksen tuossa rakennuksessa. Ei ehkä oopperaa, mutta vaikka balettia. Tai sumopainia... ;) Oppaan mukaan talossa on järjestetty mm. sumopainiottelu ja vaikka mitä muuta epä-oopperamaista. :D Kierroksen jälkeen kipitin keskustaan. Olisin halunnut käydä Sydney-Towerissa hämmästelemässä näkymää kaupungin ylle, mutta koska myöhästyin suunnittelemastani opaskierroksesta Oopperatalolla niin miulla ei ollut aikaa käydä enää tornissa. Harmi. Pääsin kätevästi junalla lentokentälle. Miulla ei ollut yhtään liikaa aikaa, sillä oikealle lähtöportilleni saavuttuani tuli viimeinen kuulutus lennolle. Onneksi en käynyt enää tornissa, harkitsin nimittäin, josko oisin kerennyt käydä siellä... Lento oli ajoissa ja perillä Sunshine Coastin kentällä puoli neljän maissa. Olin etukäteen selvittänyt, että lentokentältä kulkee bussi Plazaan, josta saan jatkokyydin Sippy Downsiin. Lentokentän infon tädin oli suunnattoman vaikea käsittää, että halusin tietää julkisen liikenteen lähimmän bussipysäkin sijainnin ja etten halua maksaa $20:a shuttle-bussista. Lopulta täti, toisen henkilön avustama, hoksasi, että haluan tavallisen bussin pysäkin sijainnin tietooni ja lähdin kiireen vilkkaa ohjeet saatuani kipittämään pysäkille. Bussi kulki juuri sopivasti enkä joutunut kauankaan bussia odottamaan. Plazassa onnistuin hyppäämään väärään 615-bussiin. Tai, no bussi ei ollut väärä vielä siihen astuessani. Kuski tajusi kesken matkan, kun kyytiin noussut täti kysyi reitistä, että kyseinen 615 onkin express-bussi Landsboroughin asemalle eikä se pysähdykään miun pysäkillä. No, ei auttanut muu kuin istua bussissa Landsboroughin asti, odottaa 20 minuuttia seuraava bussia ja hypätä sitten oikean 615:n kyytiin. Miun riemukseni Daniella halusi tehdä miulle illallisen ja pääsin valmiiseen pöytään syömään reissuni jälkeen. Paluu arkeen ei muuten sitten ollutkaan kovin riemastuttava: kämppä sotkuinen ja möly mökissä. Piti vain laskea kymmeneen ja linnoittua omaan huoneeseen. Onneksi sentään sain nukkua yöni rauhassa.

Olisin mielelläni viettänyt Sydenyssa pari päivää enemmänkin. Jos olisin suunnitellut reissuni vähän paremmin niin olisin ehkä kerinnyt käymään myös Aquariumissa ja parissa muussa kohteessa, jotka nyt jäivät näkemättä. No, ensi kerralla sitten... ;)

Nyt alkaa lukuviikko.

GoMA - China Project

Ei ole ollut taas Eeva ja tekniikka sulassa yhteistyössä. Varsityn nettiyhteys on juminut ja pätkinyt ja tehnyt kaikkea muuta kuin toiminut niin kuin sen pitäisi. Lisäksi miun kamera herkesi toimimasta! Lauantaina syötiin "perheillallinen", otin muutamia kuvia, laskin kameran pöydälle ja kun rupesin ottamaan lisää kuvia niin kamera ei vain mennyt päälle! En tiputtanut kameraa enkä läikyttänyt sen päälle mitään, se vain simahti. Olin just ladannut akun, joten ei siitäkään voinut johtua, kokeilin toista akkua, Aprilin akkua samanlaisesta kamerasta ja ei vain toimi. Pystyn silloin tällöin katsomaan kuvia, mutten pysty ottamaan uusia. :S Ja mie, kun olen menossa Sydneyyn (miten tämä sana oikein taipuu?!) viikonloppuna. Onneksi April lupasi lainata omaa kameraansa, joten ei jää oopperatalo kuvaamatta. :D

Sunnuntaina käytiin Aprilin ja Danielan kanssa Brisbanessa. Ei tiedetty, että siellä on Italia-viikko menossa ja italialaissyntyinen Daniela oli ihan innoissaan, kun kaupungilla oli parissa eri paikassa italialaisia kuoroja/laulajia esiintymässä ja esittelyssä vanhoja Fiateja. Päätarkoitus BNE:een vierailuun oli kuitenkin käydä katsomassa modernin taiteen museon GoMA:n China Project -näyttely. Voi, että mie tykkäsin! Ja mie niin tykkään tuosta taidekompleksista, harmi ettei ollut enempää aikaa, että oltais voitu käydä katsomassa myös museon ja taidegallerian uudet näyttelyt. Enkä voi olla hehkuttelematta miten ihana modernin taiteen museon lahjakauppakin on. Siellä on kaikkea tosi kivaa sälää, harmi vain että miulla on vain opiskelijan kukkaro niin en pystynyt kasoittain ihanuuksia tuliaisiksi hommaamaan. ;) Paluujunan lähtöä odotellessa käytiin syömässä, teemapäivän mukaisesti, kiinalaisessa pikkuravintolassa. Hjuvaa oli! Kiinalaisen kalenterin mukaan olen syntynyt Sian vuonna. Identtiset kaksoset. :D ->

Mie, April & Daniela GoMA:n pihalla.

Täällä on alkuviikon satanut ja vielä vähän lisää satanut. Sen takia kai nettiyhteydetkin käy hitaalla. Tai niin miulle sanottiin, että vesisateella yhteydet ei toimi kunnolla. En kyllä näe niiden yhteyttä, mutten mie ymmärräkään tietokoneita. :D Tämä on viimeinen "normaali" kouluviikko. Ensi viikko on lukulomaa ja sitten alkaakin jo koeviikko! Kääks! Toivottavasti tentit menevät kunnialla läpi.

TJ 1 kk!
Harmi ja kiva. Viime aikoina ei ole kämppisten kanssa yhteiselo ollut kovin ruusuista, kun on heidän sotkuisuutensa ruvennut rassaamaan. Lisäksi meiltä on hajonnut/hävinnyt yhteisiä astioita jonnekin (enkä todellakaan aio maksaa niitä, kun olen lähdössä) ja välillä Michelle-kämppis on todella mukava ja juttelevainen mutta välillä ärsyttävän hapan ja miut sivuuttava. Mieluummin olen sitten "paennut" Aprilin asunnolle, jossa on aina niin ihanan siistiä ja mukavaa. Huippua, että on paikka, johon mennä, mutta toisaalta kouluhommia ei ole tullut tehtyä siellä niin paljon kuin omalla kämpällä. Mitä nyt eilen kirjoitin koulutehtävää Aprilin huoneessa hänen ollessaan yo:lla luennoilla. Eli pitää nyt skarpata tenttejä varten!

Tosi mukava oli saada postia tänään Suomesta. Uutuus Laku-Pätkisten mukana oli myös veljen lasten piirustuksia ja pikkutyttelin kirjoituksia. Voiko kolmivuotias jo osata kirjoittaa nimensä?! Mie hämmästyin. Hienoa!

Ai niin! Lauantaina saatiin Great Barrier Reefin vedenalaisen kameran kuvat valokuvaamosta. Onnistuivat paljon paremmin kuin myö pystyttiin edes kuvittelemaan. Tässä pari maistiaista.

Snorkkelointia.

Sea Cucumbers eli "merikurkkuja". Noita otuksia olisi voinut kuulemma koskea, mutten jotenkin vain tohtinut... Halkaisijaltaan noin 5cm ja pituudeltaan 10-30 cm.

HD

Olen todella tyytyväinen itseeni, sillä sain Palvelujen markkinoinnin kirjallisuuskatsauksesta HD:n! Eli Highest Distinction eli Suomen kymppi! :) Iso kiitos ja kunnia menee Aprilille, joka esiluki miun tekstin ja korjaili kielioppivirheitä.

En päässyt eilen jo tästä asiasta hehkuttelemaan, kun sain arvosanan tietooni, sillä Varsityn nettiyhteys on pari päivää pätkinyt... :( Eilen pidettiin myös samaisen kurssin ryhmätyön esitys, joka meni ihan ok. Eli nyt on enää yksi palautustehtävä jäljellä ennen kokeita.

Keskiviikkona oli miun vuoro järjestää "perheillallinen" ja tein ison satsin kalkkunalihapullia ja perunamuussia. Kuulemma maistui.

Tänään lenkkeiltiin aamusta ja iltapäivästä käytiin katsomassa ravit. Caloundrassa (läheinen asuinalue) oli Caloundra-päivä ja sen kunniaksi järjestettiin Ladies Oaks Day. Eli ravit, joihin porukka pukeutuu fiinisti. Jonkun verran näkyi isoja hattuja, mutta lähinnä naisilla oli asusteina sulka-hiuskoristeita. Mekin (Dominique, Carl ja April) tälläydyttiin heppojen hämmästelyä varten. Ei kyllä tiedetty mikä hevonen milloinkin ravasi saati kuka oli ennakkosuosikki eikä totottu ollenkaan. Raveihin menossa -> Eli aikalailla "turisteina" mentiin. Oli ihanan aurinkoinen päivä piiiitkästä aikaa, joten oli mukava olla ulkosalla.
Illalla Aprilin kanssa tehtiin juustosarvia. Miulla ei ollut käytössä mittamukeja, joten arviolta mittasin veden taikinaa varten ja sitä tuli sitten vähän ylipaljon. Jonkun aikaa sai taikinaa veivata, mutta kannatti. Tuli hyviä sarvia ja paljon. Sarvien syönnin jälkeen pelattiin Chubby Bunny -leikkiä Aprilin ja Rickin kanssa. Eli laitetaan vaahtokarkkeja yksitellen suuhun ja koetetaan sanoa vaahtokarkkien lukumäärä ja Chubby Bunny, se joka pystyy jatkamaan pisimpään voittaa. Mie sain tungettua suuhuni 15 vaahtokarkkia ja vielä sanomaan "fifteen Chubby Bunnies" ja voitin. Ja miulla, kun on mielestäni pieni suu. :D
<- Fifteen Chubby Bunnies

Rajaton & Idea of North

Lauantaipäivä meni koulutehtävien kimpussa ja illalaa söin Dominiquen tekemiä mahtavan makoisia possun kylki-gribsejä. Pakko ehkä kesällä grillata gribsejä. :D Sunnuntaiaamuna käytiin Aprilin kanssa lenkillä treenaamassa Aprilin maratonia varten. Itselläkin on pieni maraton kärpänen puraissut ja ehkäpä sitä puolimaratonin voisi loppukesästä läähättää. Ei ois kyllä ihan niin tukevan aamiaisen jälkeen pitänyt lähteä hölkälle, sillä reiluun puoleen väliin lenkkiä olo tuntui enempi ja vielä vähän enempi tukalalta. Onneksi kehno olo meni ohi ja kunnialla saatiin lenkki loppuun. Iltapäivällä leivottiin Aprilin ja Daniellan kanssa. Mie leivoin briejuusto—aurinkokuivattutomaattijuustosarvia (Voiko näin pitkä sana olla olemassa? Ehkä ei. En vain osaa suomea…), tytöt tekivät suklaakakun ja juustokakun, josta tulikin yllättäen kaksi kakkua. :D Illalliseksi herkuteltiin paistetuilla munakoisoilla ja kukkakaali-tomaattivuoalla. Njam. Aikamoista herkuttelua. Juustokakut kyllä jäivät maistamatta, sillä niitä piti ensin pitää jääkaapissa, sitten paistaa, antaa vetäytyä uunissa 3 tuntia ja sitten vielä pistää jääkaappiin. Monimutkaisin juustokakku, jonka teossa olen koskaan ollut avustamassa!

Eilen kävin kuuntelemassa mahtavan upean keikan Brisbanessa. Rajaton ja australialainen Idea of North esiintyivät Brisbanen Powerhousessa loppuunmyydylle katsomolle. Tunnelma oli kyllä katossa. Yleisö taputti ja hurrasi ihan pöljänä. Ja kyllä esitys sen arvoinen olikin. Olen aiemmin kuvitellut, että Rajaton on vain lahjakas laulajaryhmä, mutta esiintyjinä he ovat aivan mahtavia ja niin hauskoja!!! Ja kyllä Idea of North, neljän hengen lauluryhmä, veti hyvin myös.

Keikalle pääsy ei ihan taas sujunut ongelmitta vaan lähinnä eevamaisesti. Keikalle lipun varatessani, maaliskuussa, olin muka varmistanut, että pääsen viimeisellä julkisella takaisin Sippy Downsiin. No, en sitten ollutkaan huomannut, että viimeiseltä junalta ei kulje bussia enää tänne. Mitä järkeä siinä on?!! Eikö nyt ainakin viimeiseltä pitäisi kulkea jos miltään? No, joku ihmeellinen australialainen logiikka siinä varmaankin on takana. Sunnuntai-iltana Brisbaneen menoa varmistellessa asia siis valkeni miulle ja siitähän se paniikki iski. Juna olisi Landsboroughssa 00:20 eikä sieltä jatkokyytiä kämpille. Koetin kaikilta tuntemiltani autollisilta ruinata kyytiä, jotka vain tulivat mieleen, mutta kaikilla oli jotain muuta tai olivat just sinä päivänä poissa Sippy Downsista. Mietin jo keikalle menon perumista ja auton vuokraamista päiväksi. Eihän siinä sitten meinannut maanantain vastaisena yönä uni tulla, kun asia vaivasi mieltä. Maanantaiaamuna päätin vuokrata auton. $40/päivä, joten ajattelin, ettei se olisi liian paha hinta. Juuri, kun olin lähdössä autoa hakemaan, niin Aprilin kämppis Michael otti yhteyttä ja lupasi hakea miut asemalta yöllä! Voi, että mie olin kiitollinen ja helpottunut. Ei tarttennut autoa vuokrata vaan sai nukkua junamatkat eikä myöskään tarttennut eksyä Brisbaneen autolla, kuten hyvinkin olisin saattanut tehdä.

Menomatkalla Brisbaneen nukuin edellisen yön paniikki-unirästejä pois. Laitoin kännykän herättämään etten aja oikean aseman ohi. Just, kun heräsin niin joku nuori jamppa tuli kysymään, että millä asemalla mie jään pois. Siinä unentokkurassa totesin, että keskusasemalla. Jamppa meni pois. Minä sitten ihmettelemään, että miksi se sitä miulta kysyi. Kohta tyyppi tuli uudelleen kysymään määränpäätäni. Kysyin sitten, että mitä hän sillä tiedolla tekee. Heppu ei vastannut suoraan vaan kysyi uudelleen. Mie taasen tivasin, että miksi hän sen haluaa tietää, että eiköhän se ole miun asiani millä asemalla haluan jäädä pois. Hän vastasi jotain epämääräistä, että on ollut töissä junassa ja blaa-blaa ja ettei juna ehkä pysähdykään keskusasemalla. Miten niin ei pysähdy, sehän on KESKUSasema?! Lopulta jamppa lähti pois. Ja, heti hänen lähdettyään tuli kuulutus, että juna saapuu keskusasemalle. Aika epämääräinen olo jäi tuosta kohtaamisesta, joten tiukasti laukkuani pidellen kipitin kiireen vilkkaa juna-asemalta keskustaan. En vieläkään tiedä mikä tuon määränpään kyselyn tarkoitus oli. :S Vietin pari tuntia kaupungilla ennen keikan alkua ja sain lopultakin ostettua pitkälahkeiset olohousut. Illat ovat sen verran viileitä, ettei oikein shortseissa enää pärjää eivätkä farkut ole mukavimmasta päästä. Bussilla pääsin keskustasta Powerhousen liepeille. Aika jännittävän (=pimeän) puiston vieritse piti bussipysäkiltä musiikkikeskukselle kävellä. Ja samaa reittiä takaisin, luonnollisesti. Keikan jälkeen bussia piti odotella miltei parisenkymmentä minuuttia. Rupesi jo huolestuttamaan bussin odottelu, kun se oli aikataulustaan kymmenisen minuuttia myöhässä, mie odotan keskenäni pimeän puistikon vieressä jossain laitakaupungilla ja siten vielä bussipysäkin katuvalokin rupesi räpsämään. Onneksi bussi tuli, kerkesin ajoissa viimeiseen junaan ja pääsin Landsboroughin turvallisesti. Michael haki miut junalta ja pääsin yhden maissa unille.

Tänään onkin sitten väsyttänyt ihan kohtuullisen paljon. Pakko oli kirjaston säkkituolissa ottaa pikku tirsat kesken päivän, että jaksoin loppuun asti. Mutta on tullut tänään useampaan otteeseen konserttia hehkutettua eli ei mennyt Brisbanen reissu hukkaan. Joogan jälkeen oli ihanan levollinen mieli ja oli mukava mennä Aprilin luokse maistamaan sunnuntaina leipomaamme juustokakkua. :) Oli kyllä hyvää.

p.s. Nyt ei ole pariin päivään hiiriä näkynyt. Eikä toivottavasti näy jatkossakaan.